Kriittisyys koronarokotteiden taustalla: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Koronapandemia on Sars-VoC-2 viruksen aiheuttaman Covid-19 taudin maailmanlaajuiseksi levinnyt epidemia. Covid-19 tautiin on sairastunut ja kuollut miljoonia ihmisiä ympäri maailman. Taudin parannuskeinoja ei täysin vielä tunneta. Tautiin on kehitetty rokotteita, joiden toivotaan auttavan pandemian päättymisessä. Yksilön suhtautuminen koronarokotuksiin ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata rokotekriittisyyden taustalla olevia tekijöitä. Tutkimuskysymyksenä on: Millaisia tekijöitä havaitaan koronarokote kriittisyyden taustalla? Tutkielman tarkoituksena on ymmärtää rokotekriittisyyden juurisyitä ja tavoitteena tuottaa systemaattisesti koottua tietoa, jota voidaan hyödyntää rokotekriittisyyden vähentämisessä. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen haut toteutettiin CINAHL ja Medline tietokannoissa. Hakusanoina olivat: covid-19 vaccine, fear, objector, misinformation, coronavirus ja hesitancy. Tietokantahaku rajattiin englannin- tai suomenkielisiin vertaisarvioituihin tutkimusartikkeleihin, jotka olivat julkaistu vuosien 2020 – 2021 välillä. Sisäänottokriteereinä oli, että tutkimukset käsittelivät koronarokotuksia, niiden tuli vastata ennalta asetettuun tutkimuskysymykseen ja tutkimuksista täytyi olla tiivistelmä sekä koko teksti saatavilla. Aineisto koostui yhteensä 17 kansainvälisestä vertaisarvioiduista tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan rokotekriittisyyden taustalla olevia tekijöitä voidaan luokitella neljään luokkaan. Näitä tekijöitä ovat rokotteiden kehittämis- ja tutkimustyöhön liittyvään epäluottamus, terveysviranomaisiin kohdistuvat epäilyt, valtakunnallisen viestinnän ja sosiaalisen median aiheuttamat vaikutukset ja yksilöön liittyvät tekijät sekä niiden vaikutukset päätöksentekoon. Yksilön päätös kieltäytyä koronarokotteesta voi perustua moniin eri syihin. Asenne ja suhtautuminen rokotteisiin voi kasvaa yksilöstä itsestään, tai yksilöä ympäröivästä yhteiskunnasta. Se on monimutkainen kokonaisuus, joka sisältää monenlaisia vaikutteita. Korona rokotekriittisyyden taustalla olevia tekijöitä tulisikin ajatella syvemmin, kuin taisteluna tiedettä vastaan. Kriittisyyttä korona rokotteita kohtaan voidaan kuvailla ennen kaikkea luottamuskriisinä, jossa tieteen todisteet eivät riitä yksilölle. Koronarokotetta kyseenalaistavia tulisi kuunnella ja pyrkiä ymmärtämään, mistä huoli ja kritiikki kumpuavat. Yhteiskunnallisella tasolla tulisi myös pyrkiä ymmärtämään kriisiviestinnän merkityksen vaikutuksia yksilön päätöksen tekoon

Seikkailu Satumetsässä : Lapsen itsetunnon tukeminen draamallisin keinoin varhaiskasvatuksessa

Toiminnallisen opinnäytetyömme aiheena oli lapsen itsetunnon tukeminen draamallisin keinoin varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa toiminnallinen kokonaisuus lapsiryhmälle, sekä laatia käytännönläheinen opas näiden toiminnallisten menetelmien käytöstä päiväkodin ja varhaiskasvattajien käyttöön. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tukea draamallisin keinoin kohderyhmämme lasten itsetuntoa ja sen kehitystä. Opinnäytetyö toteutettiin lahtelaisessa päiväkodissa 5-vuotiaille lapsille. Toimintaan osallistui yhteensä kuusi lasta ja lapsiryhmä pysyi koko ajan samana. Toiminnallinen osuus piti sisällään yhteensä viisi toteutuskertaa, jotka olivat kestoltaan 45–50 minuuttisia. Toiminta toteutettiin tammikuussa 2016. Päiväkodin tilaan oli rakennettu erillinen Satumetsä, jossa käsittelimme itsetuntoon liittyviä aiheita draamallisten leikkien kautta. Tarinassa kulki koko ajan mukana kaksi hahmoa, Kerttu- ja Kaisa-kanit. Hahmot olivat pehmoleluja, jotka auttoivat lapsia virittäytymään draaman maailmaan. Opinnäytetyömme oli työelämälähtöinen, ja tuotoksena syntyi opas siitä, kuinka lapsen itsetuntoa tuetaan draamallisin keinoin päiväkodin arjessa. Käytännönläheinen opas syntyi ohjattujen toimintakertojen pohjalta, jotka toteutimme kohderyhmässämme. Opas on sovellettavissa kaiken ikäisille lapsille, ja sitä voi hyödyntää joko kokonaisuutena, tai sieltä voi poimia yksittäisiä leikkejä tilanteen mukaan. Työelämänkumppanilta saamamme palautteen mukaan lapsen itsetunnon tukeminen tämänkaltaisen toiminnan kautta on tärkeää jokaiselle lapselle, oli hän itsetunnoltaan sitten millainen tahansa.The topic of this functional thesis was to support the child's self-esteem with drama education in early childhood education. The goal of the thesis was to design and implement a functional unit for a group of children, as well as to make a practical guide book for the use of these functional methods of kindergarten and early childhood educators’ use. The purpose of our thesis was to support our target group children's self-esteem and its development through drama education. The thesis was conducted in a kindergarten in Lahti, for five-year-old children. There were six children that participated in our activities and the group stayed the same for the duration of the thesis. The functional part included five sessions each of which was about 45-50 minutes. The sessions were carried out in January 2016. In one of the rooms at the kindergarten a fairytale forest was built and there we dealt with topics related to self-esteem through drama educational plays. The story was about two characters, rabbits named Kerttu and Kaisa. Characters were stuffed animals, which helped the children to tune into the world of drama. Our thesis was work-oriented, and the result was a guide book, which tells how to support the child's self-esteem through drama education in everyday life in kindergartens. The practical guide book was based on the activities we had with the children. The guide book is applicable to children of all ages, and it can be used either as a whole or you can pick up individual parts according to the situation. According to the feedback we received from our working life partner, supporting child's self-esteem through this kind of activity, is important for all children, no matter what his or her self-esteem is